Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen pysyvä edustusto Euroopan neuvostossa, Strasbourg: Euroopan neuvosto: Jäsenyysehtojen valvonta

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
EUROOPAN NEUVOSTOSSA, Strasbourg


Représentation permanente de la Finlande
31, Quai Mullenheim, 67000 Strasbourg, France
Puh. +33-3-8815 4444, sanomat.ene@formin.fi
English | Français | Suomi | Svenska | Strasbourg
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Jäsenyysehtojen valvonta

Jäsenyys tuo sitoumuksia

Uusien jäsenmaiden ottamisesta Euroopan neuvostoon päättää ministerikomitea parlamentaarisen yleiskokouksen suosituksen perusteella. Jäsenyyteen liittyy velvoitteita. Jäsenmaan on noudatettava Euroopan neuvoston  perussääntöä, ihmisoikeussopimusta sekä muita hyväksymiään sopimuksia. Sen on siis kunnioitettava demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta.

Vuoden 1993 huippukokous korosti jäsenyysvelvoitteina vapaita vaaleja ja yleistä äänioikeutta, ilmaisuvapautta, kansallisten vähemmistöjen suojelua sekä kansainvälisen oikeuden periaatteiden kunnioittamista. Ilmaisuvapaudessa tähdennettiin erityisesti vapaata tiedonvälitystä.

Parlamentaarisen yleiskokouksen alaiset elimet tekevät jäsenehdokkaalle maatutkinnan. Ehdokkaan on annettava sen tuloksiin perustuvia sitoumuksia, joiden toteuttamista myöhemmin valvotaan. Uuden jäsenmaan edellytetään ratifioivan Euroopan ihmisoikeussopimus vuoden kuluessa jäseneksi tulostaan.

Sitoumusten noudattamista valvotaan

Sitoumusten valvonta eli monitorointi jatkuu sen jälkeenkin, kun maa on tullut jäseneksi. Valvonta on pysyvää ja se koskee kaikkia jäseniä, niin vanhoja kuin uusiakin. Sitä suorittavat sekä ministerikomitea että parlamentaarinen yleiskokous.

Ministerikomiteassa jokaisen jäsenmaan jäsenyyssitoumuksia valvotaan automaattisesti ja säännöllisesti. Sitoumusten laiminlyönnit yritetään oikaista luottamuksellisella vuoropuhelulla ja yhteistyöllä. Mikäli jäsenmaa ei silti korjaa asiaa, voi ministerikomitea viime kädessä erottaa sen Euroopan neuvostosta.

Parlamentaarisella yleiskokouksella on oma valvontajärjestelmänsä, jossa seurataan uusien jäsenmaiden velvoitteiden täyttymistä. Myös vanhempi jäsenmaa voi joutua uudelleen monitoroitavaksi, mikäli sen kehityksessä tapahtuu jotain EN-jäsenyyden kannalta huolestuttavaa. Yleiskokouksen monitorointikomitea on myös käynnistänyt uusien jäsenmaiden jo päättyneiden monitorointien jälkiseurantaa.

Monitorointi on parlamentaarisen yleiskokouksen tärkeimpiä tehtäviä. Se sai alkunsa aloitteesta, jonka Tasavallan Presidentti Tarja Halonen teki yleiskokouksen jäsenenä ollessaan. Halosen aloitteen pohjalta käynnistyi vuonna 1993 aktiivinen uusien jäsenmaiden monitorointi ("Halonen Order"). Sitä laajennettiin myöhemmin kattamaan kaikki jäsenmaat. Valvontakomitea raportoi seurannan perusteella parlamentaariselle yleiskokoukselle ja ehdottaa toimia tutkittavan maan tilanteen parantamiseksi. Mikäli maa ei toteuta ehdotuksia kohtuullisessa ajassa, voi yleiskokous sulkea sen valtuuskunnan toimintansa ulkopuolelle ja viime kädessä esittää ministerikomitealle maan erottamista Euroopan neuvostosta.

Kahden rinnakkaisen valvontajärjestelmän käyttöönottoa pidettiin tarpeellisena Euroopan neuvoston laajennuttua. Järjestelmissä on olennainen ero. Ministerikomitean monitoroi teemoja, esimerkiksi sananvapautta. Sen monitorointi kattaa jokaisessa teemassa kaikki jäsenmaat. Yleiskokous taas monitoroi maita, jäsenyysvelvoitteiden koko skaalan toteutumista kyseisessä maassa.

Ministerikomitea on myös osa Euroopan ihmisoikeussopimuksen pohjalta toimivaa ihmisoikeusjärjestelmää. Se valvoo ihmisoikeustuomioistuimen antamien tuomioiden täytäntöönpanoa.

Tulosta

Päivitetty 19.11.2007


© Suomen pysyvä edustusto Euroopan neuvostossa, Strasbourg | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot