Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen pysyvä edustusto Euroopan neuvostossa, Strasbourg: Suomi Euroopan neuvostossa: Tasavallan presidentin romanialoite

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
EUROOPAN NEUVOSTOSSA, Strasbourg


Représentation permanente de la Finlande
31, Quai Mullenheim, 67000 Strasbourg, France
Puh. +33-3-8815 4444, sanomat.ene@formin.fi
English | Français | Suomi | Svenska | Strasbourg
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Tasavallan presidentin romanialoite

Euroopan neuvoston kumppanina on toiminut vuodesta 2004 Euroopan romanifoorumi, maanosan kymmenmiljoonaisen romaniväestön yhteinen ääni. Tämä uraauurtava elin syntyi Suomen aloitteesta. 

Romanien keskuudessa syntyi 1990-luvun alussa ajatus eurooppalaisia romaniyhteisöjä edustavasta foorumista, jonka avulla romanit voisivat tuoda esille Euroopan tason huolenaiheitaan. Hanke konkretisoitui vuonna 2001, kun Tasavallan Presidentti Tarja Halonen esitti puheessaan Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle, että romaneille perustettaisiin jonkinlainen Euroopan tason neuvoa-antava elin. Sen tarkoitus olisi antaa romaneille ääni, hän kiteytti. 
 

 

Presidentti Halosen esitys herätti laajaa kiinnostusta sekä romanien että Euroopan neuvoston piirissä. Hankkeen toteuttamista ryhtyi tutkimaan epävirallinen selvitysryhmä, jossa oli mukana romanijohtajia ja
-aktivisteja. Ryhmä alkoi kutsua elintä foorumiksi. Se tuli siihen tulokseen, että foorumi kannattaa toteuttaa, joka jälkeen Euroopan neuvoston ministerikomitea päätti jatkaa asian tutkimista. Romanijärjestöt ja ministerikomitea ryhtyivät työstämään foorumia rinnakkain, tiiviissä yhteistyössä keskenään.

Romanit perustivat foorumin heinäkuussa 2004, ja  marraskuussa ministerikomitea hyväksyi sen Euroopan neuvoston kumppaniksi. Kumppanuussopimus allekirjoitettiin 15. joulukuuta 2004 Strasbourgissa juhlavassa tilaisuudessa, jossa oli läsnä myös Tasavallan Presidentti Tarja Halonen.

Mitä erityistä foorumissa on?

Romaneilla on useita kansalaisjärjestöjä kaikissa niissä maissa, joissa heitä asuu. Lisäksi on joukko kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä, jotka toimivat romanien aseman parantamiseksi eri maissa.

Foorumialoitteen taustalla on kuitenkin ajatus kansainvälisestä elimestä, jolla on läheiset erillissuhteet Euroopan neuvostoon. Foorumi antaa romaneille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon heitä itseään koskevissa asioissa, avoimesti ja virallisesti. Tässä työssä foorumia auttaa juuri erityissuhde Euroopan neuvostoon.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun kansalliset ja eurooppalaiset romanijärjestöt joka puolelta Eurooppaa voivat yhdessä keskustella ja muodostaa näkemyksiä toiveistaan ja huolenaiheistaan. Juuri tässä on se foorumin ainutlaatuisuus, joka erottaa sen kaikista muista kansainvälisistä järjestöistä.

Mikä on foorumin luonne?

Foorumi on itsenäinen, hallituksista ja hallitustenvälisistä järjestöistä riippumaton elin. Sillä on kansalaisjärjestön asema. Samalla sillä on kuitenkin Euroopan neuvoston kanssa kumppanuussopimus, joka suo sille muun muassa erityissuhteen Euroopan neuvoston eri elinten kanssa. Elimestä riippuen erityissuhde voi toteutua niin, että foorumi osallistuu kuulemisiin tai kokouksiin tai siltä voidaan pyytää asiantuntijanäkemyksiä.

Foorumi voi hakeutua neuvonantajan asemaan myös muiden kansainvälisten instituutioiden tai järjestöjen, kuten EU:n ja ETYJ:n, sekä hallitusten kanssa.

Kuka voi liittyä foorumiin?

Foorumi on avoin romaneille, sinteille, kaaloille, kiertäville sekä muille vastaaville ryhmille.

Foorumin jäseniä ovat:

- kansalliset kattojärjestöt
- romanien kansainväliset kansalaisjärjestöt

Nämä jäsenet nimittävät edustajia foorumin täysistuntoon sekä työvaliokuntaan.

Kansallisten kattojärjestöjen tulee edustaa vähintään 75:ttä prosenttia kunkin maan valtakunnallisista romanijärjestöistä ja
-rakenteista. Kukin kansallinen kattojärjestö valitsee foorumin täysistuntoon yhden varsinaisen edustajan ja kolme varaedustajaa. Suuren romaniväestön maiden varaedustajille voidaan myöntää äänioikeus.

Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen pitää olla rekisteröityneitä. Lisäksi niiden on täytynyt toimia vähintään neljä vuotta ja niillä on oltava jäseniä vähintään kymmenessä maassa. Niiden pitää myös olla taloudellisesti riippumattomia hallituksista sekä antaa vuosittain tilintarkastuskertomus. Kukin kansainvälinen järjestö valitsee foorumin yleiskokoukseen kolme varsinaista edustajaa.

Entä maat, joissa ei ole kansallista kattojärjestöä?

Maassa, jossa ei ole kansallista kattojärjestöä, edustaja sekä varaedustajat valitaan kansallisten romanirakenteiden yhteisessä kokouksessa. Nämä rakenteet voivat olla valtakunnallisia kansalaisjärjestöjä, parlamenttipuolueita joilla on romanikansanedustajia, neuvoa-antavia elimiä tai itsehallintoelimiä.

Kansallinen yhteiskokous voi valita edustajan ja varaedustajat vain ensimmäiseen foorumin, sen nelivuotiskaudeksi. Sen jälkeen hyväksytään vain kattojärjestöjen valitsemia edustajia ja varaedustajia.

Entä jos kansainvälinen järjestö ei täytäkään vaatimuksia?

Kansainvälisen romanijärjestön on täytettävä kaikki sääntöjen vaatimukset voidakseen liittyä foorumin jäseneksi. Kuitenkin ensimmäiseen foorumiin voidaan hyväksyä myös rekisteröimätön kansainvälinen järjestö, jos se täyttää muut edellytykset. Sen jälkeen hyväksytään vain rekisteröityjä kansainvälisiä järjestöjä.

Miten edustajat valitaan?

Niin kansallisten kattojärjestöjen, kansallisten valintakokousten kuin kansainvälisten järjestöjenkin tulee valita edustajansa huolellisesti. Seuraavat edellytykset on otettava huomioon:
- edustajan tulee edustaa yhteisöään ja nauttia sen luottamusta
- kummankin sukupuolen tulee olla edustettuna
- nuoremman sukupolven tulee olla edustettuna.

Mitä tehtäviä edustajilla on?

Edustajat edustavat kollektiivina Euroopan romaniyhteisöjä ja työskentelevät yhdessä niiden etujen edistämiseksi. Edustajien tulee osallistua aktiivisesti foorumin täysistuntoihin, työvaliokuntaan valittujen myös työvaliokunnan kokouksiin.

Edustajien tulee pitää säännöllisesti yhteyttä edustamaansa yhteisöön tai järjestöön ja pitää se hyvin informoituna foorumin toiminnasta.

Edustajat eivät saa palkkaa, mutta heille korvataan foorumin budjetista matkakulut ja päivärahat, kun he osallistuvat edellä mainittuihin kokouksiin.

Miten foorumi toimii?

Foorumi toimii täysistuntona, joka keskustelee sellaisista merkittävistä asioista, jotka vaikuttavat romaniväestöön. Täysistunto laatii työohjelman. Työvaliokunta toteuttaa täysistunnon sille antamat tehtävät. Foorumi seuraa ihmisoikeuksien toteutumista romanien kohdalla, edistää kamppailua rasismia ja syrjintää vastaan, tukee romanien integroitumista eurooppalaisiin yhteiskuntiin ja laatii ehdotuksia romanien sosiaalisen aseman parantamiseksi. Se tekee esityksiä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla ja osallistuu eurooppalaiseen yhteistyöhön ajaakseen romanien ja vastaavien väestöryhmien etuja.

Mitä kieliä edustajat käyttävät foorumissa?

Foorumin viralliset kielet ovat romani, englanti ja ranska. Täysistunnon ja työvaliokunnan tulkkaus- ja käännöskulut katetaan foorumin budjetista. Valtuuskunnilla on oikeus käyttää myös muita kieliä omalla kustannuksellaan.

Miten foorumi rahoitetaan?

Euroopan neuvosto antaa foorumin käyttöön henkilöresursseja sekä teknistä ja taloudellista tukea. Foorumi saa Euroopan neuvostolta käyttöönsä toimiston Strasbourgissa, Ranskassa, muutaman virkamiehen työpanoksen, toimistopalveluja sekä vuotuisen määrärahan.

Foorumia rahoitetaan myös jäsenmaksuin. Niiden suuruuden päättää foorumin täysistunto.

Foorumia rohkaistaan etsimään lisärahoitusta Euroopan neuvoston ulkopuolelta.

Voiko Foorumi perustaa erityissuhteet myös muiden kansainvälisten järjestöjen ja instituutioiden kanssa?

Foorumi voi perustaa erityissuhteet myös muiden kansainvälisten järjestöjen ja instituutioiden kanssa, kunhan suhde ei ole ristiriidassa Euroopan neuvoston periaatteiden ja arvojen kanssa. Itse asiassa foorumille olisi hyödyllistä kehittää samankaltainen suhde Euroopan unionin komissioon sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön ETYJ:iin. Sekä EU että ETYJ ovat suhtautuneet myönteisesti foorumin perustamiseen ja  osoittaneet valmiutta yhteistyöhön sen kanssa.

Taustaksi

Euroopan neuvosto on 47 maan hallitustenvälinen järjestö. Sen päätehtävät ovat ihmisoikeuksien puolustaminen ja demokratian periaatteiden edistäminen. Se pyrkii lisäämään jäsenmaidensa yhteistyötä kaikilla inhimillisen toiminnan alueilla. Euroopan neuvoston kaiken toiminnan lähtökohta on se, että jokaisella eurooppalaisella - myös haavoittuvien ryhmien jäsenillä - on oltava yhtäläinen mahdollisuus nauttia perustavista ihmis- ja sosiaalisista oikeuksista. Se on ensimmäinen järjestö, joka ryhtyi turvaamaan vähemmistöjen asemaa normein eli sopimus- ja suositusteitse. Se edistää aktiivisesti kansallisten toimintasuunnitelmien kehittämistä romaneja ja kiertäviä varten.

Tulosta

Tämä dokumentti

Muualla verkossa

Päivitetty 4.9.2013


© Suomen pysyvä edustusto Euroopan neuvostossa, Strasbourg | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot