Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kansalliseepos Kalevala täyttää 175 vuotta - Suomen pysyvä edustusto Euroopan neuvostossa, Strasbourg : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
EUROOPAN NEUVOSTOSSA, Strasbourg


Représentation permanente de la Finlande
31, Quai Mullenheim, 67000 Strasbourg, France
Puh. +33-3-8815 4444, sanomat.ene@formin.fi
English | Français | Suomi | Svenska | Strasbourg
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 27.2.2010

Kansalliseepos Kalevala täyttää 175 vuotta

Sammon puolustus, kuva: Turun taidemuseoAkseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus, 1896. Kuva: Turun taidemuseo.

Suomen kansalliseepos Kalevala täyttää tänä vuonna 175 vuotta. Elias Lönnrotin kokoama teos on ilmestymisestään lähtien vaikuttanut vahvasti Suomen kulttuuriin ja kansalliseen identiteettiin. Kalevalan päivää vietetään Suomessa 28. helmikuuta.

Kalevalan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835. Elias Lönnrot (1802–1884) kokosi runoelman kansanrunoista, joita hän merkitsi muistiin runonlaulajilta matkoillaan Suomessa ja Karjalassa vuosina 1828–1835. Lönnrot antoi runoelmalleen nimeksi Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista ja päiväsi sen esipuheen 28. helmikuuta 1835.

Kalevala kansallisen identiteetin rakentajana

Kalevalasta tuli suomalaiselle sivistyneistölle kansakunnan menneisyyden, kansallisuuden, oman kielen ja kulttuurin symboli, jonka varaan suomalaista identiteettiä ryhdyttiin rakentamaan. Kalevalan ilmestyessä Suomi oli ollut autonominen osa Venäjän keisarikuntaa neljännesvuosisadan ajan. Sitä ennen, vuoteen 1809 saakka, Suomi oli ollut osa Ruotsin valtakuntaa. Kalevalan ilmestyminen herätti kiinnostusta myös ulkomailla ja nosti pienen, tuntemattoman kansan muiden eurooppalaisten tietoisuuteen. Kalevalaa pidettiin eepoksena siinä missä Homeroksen Iliasta ja Odysseiaa sekä muinaisskandinaavien Eddaa.

Ensimmäiset käännökset teoksesta tehtiin pian: ruotsiksi Kalevala käännettiin vuonna 1841 ja ranskaksi se ilmestyi vuonna 1845. Runoelmaa alettiin pian kutsua suomalaisten kansalliseepokseksi. Runoaineiston kartuttua edelleen Lönnrot työsti Kalevalasta uuden, laajemman version. Vuonna 1849 ilmestynyt Kalevala on suomalaisten tuntema kansalliseepos.

Käännetyin suomalaisteos ja inspiraation lähde

Mauri Kunnaksen Koirien KalevalaMauri Kunnaksen Koirien Kalevala, (c): Otava.

Uusi Kalevala on käännetty 61 kielelle ja se on kaikkien aikojen käännetyin suomalainen teos. Saksaksi Kalevala on käännetty peräti viisi kertaa. Ensimmäisen käännös uudesta Kalevasta vuonna 1852 olikin saksaksi. Tuorein taas on Gisbert Jänicken vuonna 2004 valmistunut käännös, josta on tehty myös äänikirja.

Kalevala on teoksen julkaisemisesta lähtien innoittanut eri taiteenlajeja kuten musiikkia, kirjallisuutta, kuvataidetta, teatteria ja tanssitaidetta. Kalevalan inspiroimana on kirjoitettu niin oopperaa kuin sarjakuvaakin. Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala -kuvakirjassa koirahahmot seikkailevat Kalevalan hengessä, mutta myös kirjailijan omien veijarimaisten tulkintojen mukaisesti.

Kalevalaisia vertauskuvia käytetään edelleen myös muun muassa poliittisessa retoriikassa.

Luomismyytti, vahvoja persoonia ja salaperäinen sampo

Kalevalan alussa kerrotaan luomismyytti, jossa maailma syntyy sotkan munasta. Muutoin eepos kertoo Kalevalan ja Pohjolan kansojen sekä päähenkilöiden kiistoista, kosto- ja kosiomatkoista sekä tarunomaisen sammon rakentamisesta ja ryöstöstä. Eepokselle ominaista on kalevalainen runomitta, jossa säkeet noudattavat erityistä neli-iskuista runomittaa.

Kalevalan henkilöhahmoista tunnetuimpia ovat Kalevalan keskushenkilö Väinämöinen, tämän huono-onninen kilpailija Joukahainen, traagisen kohtalon kokevat Aino ja Kullervo, sammon takonut seppä Ilmarinen sekä Pohjolan emäntä Louhi.

Sammon tulkinnoista on kiistelty Kalevalan synnystä lähtien. Erään tulkinnan mukaan sampo on rikkauksia, rahaa, viljaa ja suolaa tuottava mylly. Seppo Ilmarinen takoi sammon Pohjolan emännälle vastineeksi tämän tyttärestä. Pohjolan emäntä kuitenkin piilottaa sammon, joka jauhaa rikkauksia pohjalaisille. Tästä suuttuneet kalevalaiset hyökkäävät pohjolaan ja seuraa sammon ryöstö.

Kalevalan päivä ja kalevalaiset nimet

Kalevalan päivää vietetään Suomessa 28. helmikuuta, Vanhan Kalevalan esipuheen (28. helmikuuta 1835) päiväyksen kunniaksi. Kalevalan päivä on virallinen liputuspäivä ja suomalaisen kulttuurin päivä.

”Kalevalaisuudet” ovat vakiintuneet suomalaiseen kulttuuriin, kuten nimistöön. Lukemattomat suomalaiset kaupunginosat, kadut, yritykset ja tuotteet ovat saaneet nimensä kansalliseepoksesta. Kalevalaan perustuvista etunimistä edelleen käytössä ovat muun muassa Aino, Sampo, Kyllikki, Kalervo, Kullervo, Antero ja Väinö. Aino on ollut suosituimpia tyttöjen nimiä jo vuosien ajan. Kalevalan kokoajakin lienee innoittanut suomalaisvanhempia: vuonna 2008 Elias oli neljänneksi suosituin pojalle annettu nimi.

Juhlavuoden tunnus ”Kalevala palaa”Juhlavuoden ”Kalevala palaa” -tunnuksen on suunnitellut graafikko Markus Itkonen.

Juhlavuoden teema: Mieleni Kalevala

Kalevalan 175-vuotisjuhlavuoden teema Mieleni Kalevala korostaa Kalevalan runollisuutta ja tulkinnallisutta. Teemalla rohkaistaan suomalaisia Kalevalan pariin ja esittämään omia tulkintoja eepoksesta, sen runoista ja tapahtumista.

Kalevala alkaakin säkeillä, joissa runon minä kertoo halustaan laulaa yksin ja yhdessä muiden kanssa:

Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi
lähteäni laulamahan,
saa'ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan,
lajivirttä laulamahan.
Sanat suussani sulavat,
puhe'et putoelevat,
kielelleni kerkiävät,
hampahilleni hajoovat.
Veli kulta, veikkoseni,
kaunis kasvinkumppalini!

Lähe nyt kanssa laulamahan,
saa kera sanelemahan
yhtehen yhyttyämme,
kahta'alta käytyämme!
Harvoin yhtehen yhymme,
saamme toinen toisihimme
näillä raukoilla rajoilla,
poloisilla Pohjan mailla.

Juhlavuoden Kalevala palaa -tunnus kuvaa myös sitä, kuinka Kalevala aina uudestaan löytää tiensä suomalaiseen arkeen ja juhlaan. Se vaikuttaa niin juhlapuheisiin, kielenkäyttöön, rocklyriikkaan, elokuviin, sarjakuviin kuin nimistöönkin, kuuluu iskelmissä ja näkyy aina tanssikoreografioista arkkitehtuuriin.

Kalevalan päivänä 28.2.2010 avautuu peruskoululaisille tarkoitettu nettisivusto Kalevalan kankahilla. Sivusto tutustuttaa peruskoululaiset Kalevalan seikkailuihin, henkilöihin ja miljööseen. Tehtävissä eläydytään sankarien matkaan ja mietitään, millainen on 2010-luvun sampo. Sivusto avautuu osoitteessa www.kalevalaseura.fi.

Lähteet:

 

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 1.3.2010


© Suomen pysyvä edustusto Euroopan neuvostossa, Strasbourg | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot